– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.
Haastateltavalta
– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.
Haastateltavalta
Vilja Paavola
Katriina Uljas-Rautio on opettanut akateemisia tekstitaitoja Lapin yliopiston kielikeskuksessa yli 30 vuotta. Mediat ovat tuossa ajassa muuttuneet valtavasti, eikä vauhti ole vähenemässä. Muuttunut mediatodellisuus on vastuuttanut median kuluttajaa aiempaa enemmän.
– Vastuu jää kuulijalle ja lukijalle samaan tapaan kuin vanhassa vitsissä savolaisista, lehtori toteaa.
Tiedonsaanti on helppoa
Nykyinen tiedonsaannin helppous on Uljas-Raution mukaan sujuvoittanut sekä hänen että opiskelijoiden työtä. Lähes koko maailman kirjastojen kirjallisuus on saatavilla oman tietokoneen näytölle.
Samaan aikaan kuitenkin yleiset hakukoneet tarjoavat luotettavan tiedon rinnalla epäluotettavaa materiaalia.
– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa. Ei voi aina luottaa ”herra Googleen”.
Lähde on hyvä tuntea
Kolmessakymmenessä vuodessa sosiaalinen media on syntynyt – ja muuttunut jo moneen kertaan. Se toimii erilaisin säännöin kuin niin sanottu vanha media, ja siksi sitä on kulutettavakin eri tavoin.
– Mediakriittisyys tarkoittaa minulle työssäni ennen kaikkea sitä, että haluan tuntea lähteeni. Pitää tietää, mitä tekstejä luetaan milläkin tavalla, ketä tai mitä siteeraa, lehtori avaa tekstien koodia.
– Yleisestikin pyrin lukemaan tekstin väitteiden tai tietojen lisäksi sitä, miten väitteitä tai tietoja perustellaan, miten tai mistä ne on saatu. En anna tittelin tai nimen hämätä, sillä asiantuntijankin pitää osata perustella näkemyksensä uskottavasti, Uljas-Rautio hoksauttaa.
Kuplat muuttavat yhteiskuntia
– Tiedonvälityksen kuplat vaikuttavat arjessamme, ja ne muuttavat yhteiskuntia, Uljas-Rautio toteaa.
Jonkinlainen somekupla voi vaikkapa syöttää tietynlaista sisältöä ja tällöin voi käydä niin, että mediankuluttaja saattaa alkaa nähdä uhkia, jotka eivät ole todellisia muualla kuin juuri siinä somekuplassa.
– Esimerkiksi jos somekanavien syötteissä alkaa näkyä tietynlaisia uutisia joka päivä, saatamme kuvitella, että jokin ilmiö on riistäytymässä käsistä. Sitten saatamme alkaa toimia tätä ilmiötä vastaan, vaikka ilmiötä ei varsinaisesti olisi olemassa laajemmin, hän herättelee.
Uljas-Rautio on itsekin huomannut, kuinka helppoa on purematta niellä varsinkin sellaiset tiedot, jotka vastaavat omaa maailmanjärjestystä tai mielipiteitä.
– Yritän olla erityisen tarkkana, kun kirjoittaja on samaa mieltä kanssani.
Aukotonta tietoa ei ole
Uljas-Rautio on printtimedian ystävä, vaikka kotiin tuleekin paperisena ammattilehtien lisäksi enää Suomen Kuvalehti ja Päivämies. Uutiset löytyvät Yleltä ja iltapäivälehtien poiminnoista.
– Olisi hyvä vilkuilla myös ulkomailla toimitettuja lehtiä.
– On hyvä aina muistaa, ettei ole täysin aukotonta tietoa. Tiedon tuottamisen yhteydessä on tehty paljon valintoja, jotka vaikuttavat tiedon muodostumiseen. Älä kysy vain mitä, vaan kysy miksi, miten, missä ja kuka.
– Ennen sanottiin, että lukeminen kannattaa aina, mutta kannattaa kyllä katsoa, minkä lukemiseen aikansa käyttää!
Tämän viikon lehti sisältää myös monia muita näkökulmia mediaan.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys