Sosiaalinen media, ajankäyttö ja medialukutaito on valtava ja melkein kaiken kattava teema, joka koskettaa jokaista tämänkin lehden lukijaa muodossa tai toisessa. Älylaitteiden vaikutus ulottuu elämän eri osa-alueille. Se vaikuttaa muun muassa aivojemme toimintaan, ajatteluumme, terveyteemme, sosiaalisiin suhteisiimme, vapaa-aikaamme ja työhömme. Vaikka ei itse käyttäisi älylaitteita, niiden vaikutukset heijastuvat ympäröivästä yhteiskunnasta.
Älylaitteista käydään jatkuvasti keskustelua ja aiheesta tehdään tutkimusta. Myös tämän aiheen osalta otsikoissa näkyy ennen muuta negatiivisia asioita. Tällaisen uutisoinnin keskellä voi tulla välillä toivoton olo: tämä peli on jo hävitty. Osa toivoo, että olisi kampi, jolla kääntää kehitystä älylaitteiden osalta taaksepäin.
Menneisyydestä ottaisimme usein hyvät, mutta emme huonoja asioita. Kehityksen mennessä eteenpäin molempia tulee yhtä varmasti tulevaisuudessakin. Rakentavampaa kuin haikaileminen menneeseen on pohtia, mitä tehdä niille asioille, jotka tässä hetkessä tarvitsevat muutosta. Raamattu neuvoo koettelemaan erilaisia asioita ja pitämään sen, mikä on hyvää, mutta luopumaan pahasta (1. Tess. 5:21–22).
Moni lehden lukija ei haluaisi luopua nettiseuroista eikä internetin myötä laajentuneesta lähetystyöstä. Kuule-sovelluksestakin on tullut palautteiden perusteella tärkeä osa elämää, joka tuo arkeen uskon rohkaisevaa ja lämmittävää sanomaa. Tekoäly auttaa lehden toimitusta vaikkapa Viikon kysymyksen ideoinnissa. Nämä hyvät asiat moni haluaa pitää jatkossakin.
Mikä olisi sellaista, josta uskovainen ihminen haluaa älylaitteiden äärellä luopua, sellaista, mitä ei omaan tai lastensa elämään toivo? Jonkun kohdalla se voi olla liiallista ruudunkäyttöä, joka haittaa hyvän elämän osa-alueita toteutumasta, vie esimerkiksi aikaa unelta ja kaverisuhteilta. Tai uskon kannalta epäsopivaa sisältöä, joka muokkaa arvoja ja kiinnittää ihmistä epäjumaliin sekä maailmallisiin tapoihin.
Seurapuheet päättyvät toisinaan sanontaan: Valvomiseen se jää. Sanonta pätee myös älylaitteilla oloon. Sielunvihollinen on ollut ahkera jo ennen älylaiteaikaa, mutta uskomalla omat syntinsä anteeksi ovat ennen uskoneetkin päässeet perille. Sama evankeliumi on uskottavissa myös älyajassa. Sen avulla Jumala nostaa, kantaa ja vie perille.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys