Op­pi­mis­ta mit­taa­vat PISA-tu­lok­set vuo­del­ta 2025 on jul­kais­tu. PISA (Prog­ram­me for In­ter­na­ti­o­nal Stu­dents As­ses­s­ment) -tut­ki­mus tuot­taa tie­toa ke­hit­ty­nei­den mark­ki­na­ta­lous­mai­den eli OECD-mai­den kes­kuu­des­ta. Vuo­si­tu­han­nen alus­sa Suo­mi lois­ti tut­ki­muk­sen kär­jes­sä, mut­ta tä­män jäl­keen suun­ta on ol­lut alas­päin.

Vii­me päi­vi­nä jul­ki­suu­des­sa ja me­di­as­sa on käy­ty mie­li­pi­tei­den ja nä­ke­mys­ten vaih­toa huo­non ke­hi­tyk­sen syis­tä. Toi­saal­ta on muis­tet­ta­va, et­tä Suo­mi me­nes­tyi edel­leen kes­ki­ta­soa pa­rem­min tut­ki­muk­ses­sa.

Eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­va­na PISA-tut­ki­muk­ses­sa nä­kyy Suo­men osal­ta lu­ku­tai­don heik­ke­ne­mi­nen. Uu­den tie­don op­pi­mi­nen ja omak­su­mi­nen pe­rus­tuu suu­rel­ta osin lu­ku­tai­toon. Heik­ko lu­ku­tai­to vai­keut­taa op­pi­mis­ta myös muil­la kou­lu­tuk­sen osa-alu­eil­la. Huo­les­tut­ta­vaa on, jos pe­rus­kou­lun päät­tä­väl­lä nuo­rel­la ei ole kun­nol­lis­ta luku- ja kir­joi­tus­tai­toa.

Syi­tä lu­ku­tai­don heik­ke­ne­mi­seen on poh­dit­tu ja on syy­tä­kin poh­tia. Lu­ku­tai­don ja mui­den tai­to­jen op­pi­mi­nen on mo­ni­ta­hoi­nen ko­ko­nai­suus, jos­sa jo­kin yk­sit­täi­nen asia ei rat­kai­se kaik­kea. Esil­le on nos­tet­tu niin ko­ro­na­pan­de­mi­aa kuin äly­pu­he­li­mien ja mui­den äly­lait­tei­den yleis­ty­mis­tä. Näil­lä on­kin to­det­tu ole­van oma vai­ku­tuk­sen­sa op­pi­mi­sen hei­ken­ty­mi­seen. Kou­lu- ja opis­ke­lu­ym­pä­ris­tön muut­tu­mi­nen di­gi­taa­li­sek­si on omi­aan vä­hen­tä­mään fyy­si­seen kir­jaan tart­tu­mis­ta. Kou­luis­sa on teh­ty myös kri­tiik­kiä he­rät­tä­nei­tä ko­kei­lu­ja, ku­ten ra­ken­net­tu avo­ti­lo­ja ja li­sät­ty it­se­oh­jau­tu­vas­ti ta­pah­tu­vaa opis­ke­lua.

Mo­nen ai­kui­sen ar­ki­nen ko­ke­mus on, et­tä rau­hal­lis­ta ole­mis­ta on elä­mäs­sä ai­em­paa vä­hem­män. Äly­pu­he­lin­ten käyt­tö on muut­ta­nut va­paa-ajan käyt­töä ikä­luo­kas­ta riip­pu­mat­ta. So­si­aa­li­nen me­dia, ly­hyt­vi­de­ot tai pe­lit ovat ”ai­ka­ros­vo­ja” ar­jes­sa. Moni voi tar­kis­taa tä­män omal­ta pu­he­li­mel­taan kat­so­es­saan, mon­ta­ko tun­tia päi­väs­sä ja viik­ko­ta­sol­la on ku­lu­nut ai­kaa sen pa­ris­sa.

Lu­ke­mi­nen on hi­taam­paa te­ke­mis­tä kuin di­gi­taa­lis­ten si­säl­tö­jen käyt­tö. Lu­ke­mi­nen an­taa ai­kaa mie­li­ku­vi­tuk­sel­le ja rau­hal­li­sel­le ole­mi­sel­le sekä eri­lais­ta mie­li­hy­vää kuin no­pe­at di­gi­si­säl­löt. Lap­sel­le tuot­taa suur­ta iloa, jos per­hees­sä va­ra­taan yh­tei­nen puo­li­tun­ti­nen il­taan, ja ase­tu­taan lu­ke­maan klas­sik­ko­kir­jaa tai Ko­din ku­va­raa­mat­tua, joka on osoit­tau­tu­nut mo­nes­sa per­hees­sä las­ten suo­si­kik­si.