Sa­nan mie­kat ovat viu­hu­neet, kun yk­sit­täi­set ih­mi­set, po­lii­ti­kot ja tie­do­tus­vä­li­neet ovat ot­ta­neet voi­mak­kaas­ti­kin kan­taa Päi­vi Rä­sä­sen saa­maan tuo­mi­oon. Kor­kein oi­keus (KKO) tuo­mit­si Päi­vi Rä­sä­sen kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää vas­taan. Pää­tös kos­ki Rä­sä­sen pamf­le­tis­saan jul­kai­se­maa väi­tet­tä, jon­ka mu­kaan ho­mo­sek­su­aa­li­suus on ”psy­ko­sek­su­aa­li­sen ke­hi­tyk­sen häi­riö”.

Pää­tös koh­dis­tuu ih­mi­sen omi­nai­suu­den mää­rit­te­lyyn. Se ei koh­dis­tu Raa­ma­tun ope­tuk­seen ei­kä Raa­mat­tuun pe­rus­tu­vaan us­kon­nol­li­seen nä­ke­myk­seen syn­nis­tä. Us­kon­non­va­paus suo­jaa us­kon­non har­joit­ta­mis­ta ja il­mai­sua, mut­ta KKO:n mu­kaan se ei suo­jaa mie­li­pi­tei­tä, jot­ka täyt­tä­vät ri­kos­lain kii­hot­ta­mis­ta kan­san­ryh­mää vas­taan kos­ke­van tun­nus­mer­kis­tön, vaik­ka ne esi­te­tään us­kon­nol­li­sen kir­joi­tuk­sen vii­te­ke­hyk­ses­sä.

Raa­mat­tuun tai mui­hin py­hiin teks­tei­hin pe­rus­tu­via nä­ke­myk­siä saa KKO:n mu­kaan pi­tää edel­leen esil­lä. Us­kon­non­va­paus tur­vaa oi­keu­den se­lit­tää Raa­mat­tua ja jul­kais­ta sii­hen pe­rus­tu­via teks­te­jä. Kun pi­täy­tyy us­kon asi­ois­sa, jot­ka pe­rus­tu­vat Raa­ma­tun ope­tuk­siin, omas­ta us­kos­taan saa opet­taa, pu­hua ja kir­joit­taa va­paas­ti.

Rä­sä­sen ta­pauk­ses­sa sa­nan­va­pau­del­la oli kes­kei­nen mer­ki­tys, kun taas us­kon­non­va­pau­del­la oli vä­häi­sem­pi pai­no­ar­vo. Asi­al­la on kui­ten­kin kään­tö­puo­len­sa. Jos oi­keus­käy­tän­tö aset­taa ra­jat sol­vauk­sil­le ja vi­ha­pu­heel­le, se voi sa­mal­la luo­da suo­jan myös us­kon­nol­li­sil­le vä­hem­mis­töil­le – ku­ten van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­sel­le liik­keel­le. Se muis­tut­taa mei­tä kaik­kia sii­tä, et­tä olem­me vas­tuus­sa sa­nois­tam­me.

Mi­ten Jee­sus re­a­goi epä­oi­keu­den­mu­kai­siin ti­lan­tei­siin? Hän ei al­ka­nut int­tää, väi­tel­lä tai vaa­tia asi­an oi­kai­se­mis­ta, vaik­ka hä­nel­lä oli­si ol­lut sii­hen voi­ma, val­ta ja tai­to. Tuo­mi­on het­kel­lä­kin hän vai­ke­ni. Sil­loin kun Jee­sus ot­ti kan­taa, hän pu­hui Ju­ma­lan sa­naa.

Li­säk­si Jee­sus opet­ti Pie­ta­ria, et­tä joka miek­kaan tart­tuu, se miek­kaan huk­kuu. Voi­ko näin käy­dä myös sa­nan mie­kan kans­sa? Ei­kö sa­noil­la oli­si pa­rem­pi ra­ken­taa sil­to­ja kuin lyö­dä toi­sel­la ta­val­la ajat­te­le­vaa? Ju­ma­lan sa­nas­ta on mah­dol­lis­ta pi­tää kiin­ni toi­sin ajat­te­le­via kun­ni­oit­ta­en.