JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Nuottapaikat avasivat uoman nykyhetkeen

Uutiset
10.4.2026 14.00

Juttua muokattu:

10.4. 11:53
2026041011532520260410140000
Nuottapaikkoja Salonpäästä kirkonkylään -esitys oli rakennettu julkistetun historiakirjan sisällöstä ja kuvista. Jari Kupsalan puhe vuorotteli soitinyhtyeen, kuorolaulun ja yhteislaulun kanssa.

Nuottapaikkoja Salonpäästä kirkonkylään -esitys oli rakennettu julkistetun historiakirjan sisällöstä ja kuvista. Jari Kupsalan puhe vuorotteli soitinyhtyeen, kuorolaulun ja yhteislaulun kanssa.

Hannu Tauriainen

Nuottapaikkoja Salonpäästä kirkonkylään -esitys oli rakennettu julkistetun historiakirjan sisällöstä ja kuvista. Jari Kupsalan puhe vuorotteli soitinyhtyeen, kuorolaulun ja yhteislaulun kanssa.

Nuottapaikkoja Salonpäästä kirkonkylään -esitys oli rakennettu julkistetun historiakirjan sisällöstä ja kuvista. Jari Kupsalan puhe vuorotteli soitinyhtyeen, kuorolaulun ja yhteislaulun kanssa.

Hannu Tauriainen

Mar­ja Mie­li­tyi­nen

Ou­lun­sa­lo

Juh­la­vä­ki py­säh­tyi paik­ka­kun­nan his­to­ri­an mer­kit­tä­viin py­säh­dys­paik­koi­hin – kuin me­rel­li­sil­le nuot­ta­pai­koil­le –, joi­ta oli­vat muun mu­as­sa Var­ja­kan sa­han suu­ron­net­to­muus, sota-ajan ko­et­te­le­muk­set ja 1970-lu­vun jäl­kei­nen voi­ma­kas kas­vu.

Ou­lun­sa­los­sa juh­lit­tiin 90-vuo­ti­as­ta kir­kon­ky­län rau­ha­nyh­dis­tys­tä 29. maa­lis­kuu­ta. Juh­las­sa jul­kis­tet­tiin Jari Kup­sa­lan kir­joit­ta­ma his­to­ri­a­te­os ja ko­et­tiin hä­nen pi­tä­mä­nään ai­ka­mat­ka alu­een his­to­ri­aan ajan­las­kun alus­ta saak­ka. Esi­tys­tä elä­vöit­ti­vät van­hat va­lo­ku­vat sekä pää­so­sin ou­lun­sa­lo­lai­sen Pek­ka Kin­nu­sen sa­noit­ta­mat lau­lut, joi­ta esit­ti­vät Mil­ja Ahon ja Tuo­mo Kan­kaan ko­ko­a­mat kuo­rot. Myös juh­la­y­lei­sö pää­si esi­tyk­seen mu­kaan yh­teis­lau­luil­la.

Kup­sa­lan esi­tys toi ylei­söl­le ku­vien ja ker­to­mus­ten avul­la elä­väk­si sen, mi­ten yh­teis­kun­nan eri vai­heet ovat vai­kut­ta­neet rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­taan ja alu­een us­ko­vais­ten elä­mään.

Saha toi ja vei elä­mää

Ou­lun­sa­lon Var­jak­kaan oli pe­rus­tet­tu yk­si Poh­jois­mai­den suu­rim­mis­ta sa­hois­ta 1900-lu­vun alus­sa. Kup­sa­lan esi­tys sai kuu­li­jat ko­ke­maan Var­ja­kan vuo­den 1909 suu­ren su­ru­yön, kun teh­taan työn­te­ki­jöis­tä 20 nais­ta ja tyt­töä kuo­li huk­ku­mal­la Var­ja­kan saa­ren edus­tal­la. Juh­las­sa mies­kuo­ro lau­loi muis­to­merk­ki­ku­van ää­rel­lä Mes­ta­ri haah­tem­me aal­toi­hin vai­puu (SL 180).

– On­net­to­muu­den jäl­keen ih­mi­set ha­ki­vat tur­vaa Ju­ma­lan sa­nas­ta ja seu­roi­hin ke­rään­tyi pal­jon vä­keä, Kup­sa­la ker­toi.

Vie­lä 1880-lu­vul­la us­ko­vai­sia oli ol­lut Ou­lun­sa­los­sa noin sata, mut­ta Var­ja­kan sa­han toi­min­ta toi 1900-lu­vun muut­to­liik­keen mu­ka­na us­ko­vai­sia. Myös seu­rois­sa oli pa­ran­nuk­sen te­ki­jöi­tä, jo­ten seu­dul­la us­ko­vais­ten mää­rä kas­voi. Seu­rois­sa saat­toi ol­la jopa tu­hat hen­keä, ja sik­si tuli tar­peen pe­rus­taa Ou­lun­sa­loon oma rau­ha­nyh­dis­tys vuon­na 1925 en­sin Sa­lon­pää­hän ja myö­hem­min Kir­kon­ky­lään.

1970-luku oli kas­vun ai­kaa

Var­ja­kan sa­han pää­ak­se­lin kat­ket­tua sa­haus­toi­min­ta lop­pui vuon­na 1929 ja Ame­ri­kas­ta ran­tau­tu­nut lama al­koi vai­kut­taa Suo­mes­sa. Ky­län toi­min­nan vilk­kain elä­mä al­koi siir­tyä Ou­lun­sa­lon kir­kon­ky­lään, ja myös sin­ne pe­rus­tet­tiin oma rau­ha­nyh­dis­tys vuon­na 1936.

Toi­min­ta paik­ka­kun­nal­la hil­je­ni sota-ai­ka­na niin Sa­lon­pääs­sä kuin Kir­kon­ky­läs­sä­kin.

– Sota-ai­ka vä­syt­ti us­ko­vai­set, ku­vai­li Kup­sa­la.

Tuol­loin ko­et­tiin vuo­sia jat­ku­nut pula-ai­ka, ei­kä esi­mer­kik­si seu­rois­sa voi­tu jär­jes­tää tar­joi­lua en­ti­seen ta­paan. Su­rua toi myös se, et­tä ra­kas­te­tut pai­kal­li­set saar­naa­jat Erk­ki Kela ja Ee­me­li Nie­mi­kor­pi kuo­li­vat vuo­si­na 1956 ja 1958.

– 1970-lu­vul­ta läh­tien elä­mä vil­kas­tui pal­jon, kun kun­ta kaa­voit­ti ja alu­eel­le tuli pal­jon lap­si­per­hei­tä, Kup­sa­la taus­toit­ti.

1970-luku oli li­sään­ty­neen vä­ki­mää­rän li­säk­si suur­ten mur­ros­ten ai­kaa, kun us­ko­vais­ten kes­ken käy­tiin pal­jon kes­kus­te­lu­ja sii­tä, mitä oi­kea Raa­ma­tun mu­kai­nen us­ko mer­kit­see. Ris­ti­rii­to­jen jäl­keen ko­et­tiin suur­ta iloa Ou­lun­sa­lon su­vi­seu­rois­ta vuon­na 1982.

– Mo­net ko­ki­vat, et­tä hen­gel­li­ses­ti vai­ke­at ajat oli­vat jää­neet taak­se. Seu­ra­vie­rai­ta oli en­nä­tys­mää­rä, ar­vi­oi­den mu­kaan 85000–100000, ker­toi Kup­sa­la.

Siu­naus on kan­ta­nut

Kup­sa­lan esi­tys ava­si, kuin­ka ta­val­li­set ih­mi­set ovat oman ar­ken­sa ohel­la teh­neet mo­nen­lais­ta työ­tä Ju­ma­lan sa­nan le­vit­tä­mi­sen eteen vuo­si­kym­men­ten ajan. Ou­lun­sa­lon Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­ta on edel­leen vil­kas­ta. Ju­ma­lan siu­naus on kan­ta­nut.

Juh­las­sa al­ku­ter­veh­dyk­sen piti väis­ty­vä pu­heen­joh­ta­ja Han­nu Jaak­ko­la ja lop­pu­ru­kouk­sen uu­si, Ant­ti Kor­ki­a­kos­ki. SRK:n ter­veh­dyk­sen juh­laan toi­vat Mat­ti Nie­me­lä ja Jor­ma Vuor­ma. Nie­me­lä kiit­te­li vuo­sien ajan mo­ni­puo­li­ses­ta yh­teis­työs­tä, jos­sa on ol­lut sa­ma­na pe­rus­teh­tä­vä­nä seu­ro­jen jär­jes­tä­mi­nen.

– Su­ku­pol­vet vaih­tu­vat. Mei­dän vuo­ro on nyt. Käsi au­ras­sa, sy­dän tai­vaas­sa en­tis­ten lam­mas­ten jäl­jis­sä, Nie­me­lä to­te­si.

– Vuo­si­kym­men­ten työ kan­taa edel­leen, tii­vis­ti Vuor­ma, en­ti­nen ou­lun­sa­lo­lai­nen, kii­tol­li­se­na his­to­ri­a­mat­kas­ta.

His­to­ria an­taa nä­kö­kul­maa

Sirk­ka Leh­to

– Tun­tuu to­del­la hel­pot­ta­val­ta. On kii­tol­li­nen mie­li Tai­vaan Isää koh­taan sii­tä, et­tä hän on yh­dis­tys­tem­me yh­tei­sen hank­keen siu­nan­nut. Vä­hän us­ko­mat­to­mal­ta­kin tun­tuu, et­tä tä­hän as­ti on pääs­ty, hy­myi­lee Ou­lun­sa­lon rau­ha­nyh­dis­tys­ten his­to­ri­an (1925–2025) ”Nuot­ta­paik­ko­ja Sa­lon­pääs­tä kir­kon­ky­lään” kir­joit­ta­nut Jari Kup­sa­la.

Kup­sa­la to­te­aa, et­tä his­to­ria luo sekä yk­si­löi­den et­tä yh­tei­sö­jen iden­ti­teet­tiä, it­seym­mär­rys­tä. Kir­jas­sa rau­ha­nyh­dis­tys­ten vai­heet ja us­ko­vais­ten ko­ke­muk­set on py­rit­ty si­joit­ta­maan laa­jem­paan yh­teis­kun­nal­li­seen ta­pah­tu­ma­yh­tey­teen. Kir­jas­sa ker­ro­taan­kin myös sota-ajan ta­pah­tu­mis­ta, kun­nal­li­se­lä­män vai­heis­ta ja suh­teis­ta seu­ra­kun­taan.

– Men­nei­syy­den tun­te­mi­nen an­taa ym­mär­rys­tä ja nä­kö­kul­maa ny­kyi­syy­teen. His­to­ri­an tun­te­mus ikään kuin jat­kaa yk­si­lön ja yh­tei­sön elä­mää men­nee­seen ai­kaan, luo muis­to­ja ja juu­ria ai­kaan, jota em­me it­se ole elä­neet.

– Yl­lät­tä­viä yh­teyk­si­ä­kin löy­tyy, esi­mer­kik­si se, kun Kir­kon­ky­län työ­vä­e­nyh­dis­tys ha­lu­si lah­joit­taa työ­vä­en­ta­lon­sa rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le vuon­na 1935. Kir­jas­sa ku­va­taan myös 1970-lu­vun mur­ros­vai­heen ta­pah­tu­mia läh­tei­siin pe­rus­tu­en sekä iloi­taan yh­dis­tys­ten myö­hem­mis­tä vai­heis­ta.

Kup­sa­la ker­too, et­tä Ou­lun­sa­lon rau­ha­nyh­dis­tys­ten his­to­ri­a­han­ke on ol­lut vi­reil­lä alus­ta­vas­ti vuo­des­ta 2018 saak­ka, mut­ta vas­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten pe­rus­tet­tiin his­to­ri­a­työ­ryh­mät Ou­lun­sa­lon Sa­lon­pää­hän ja kir­kon­ky­lään his­to­ri­a­te­ok­sen te­ke­mis­tä var­ten.

– Ryh­mät poh­ti­vat eri­lai­sia vaih­to­eh­to­ja hank­keen to­teut­ta­mi­sek­si. Sa­lon­pääs­sä ha­lut­tiin oma jul­kai­su, ja niin­pä Sa­lon­pään Rau­ha­nyh­dis­tys jul­kai­si 100-vuo­tis­juh­las­sa jou­lu­kuus­sa 2025 ta­ri­na­kir­jan Yh­tei­nen mat­ka.

Sa­maan ai­kaan työ­ryh­mäs­sä val­mis­tel­tiin pu­heen­joh­ta­ja Mark­ku Sep­pä­sen joh­dol­la Kir­kon­ky­län ja Sa­lon­pään yh­dis­tys­ten vai­heis­ta ker­to­vaa var­si­nais­ta his­to­ri­a­kir­jaa.

– Mo­nien vai­hei­den jäl­keen pää­dyt­tiin sii­hen, et­tä kir­joit­tai­sin kir­jan run­ko­teks­tin. His­to­ri­a­teks­tin tu­lee pe­rus­tua läh­tei­siin, ja sik­si työ vaa­ti pal­jon ai­kaa. Kah­den vuo­den ajan olen­kin viet­tä­nyt tä­män hank­keen pa­ris­sa ai­na kun omal­ta työl­tä ja muil­ta kii­reil­tä on ai­kaa riit­tä­nyt. Hel­mi­kuus­sa 2025 olin kuu­kau­den vir­ka­va­paal­la saa­dak­se­ni ehy­en jak­son tut­ki­mus­työl­le, sa­moin vii­meis­te­ly­vai­hees­sa ly­hy­en ajan.

Kup­sa­lal­le oli tär­ke­ää, et­tä SRK tuli kir­jan kus­tan­ta­jak­si ja et­tä kir­ja jul­kais­taan SRK:n his­to­ri­a­sar­jas­sa.

– Kir­joit­ta­jan ase­mas­sa on hyvä saa­da teks­tis­tä asi­an­tun­te­va pa­lau­te lu­ku­ryh­mäs­sä ja toi­mi­tus­neu­vos­tos­sa. Li­säk­si kir­jan tai­ton ja graa­fi­sen suun­nit­te­lun teki SRK:lla Ar­ja Rau­ta­kos­ki ja hen­ki­lö­ha­ke­mis­ton Sirk­ka Leh­to. Hie­no het­ki oli se, kun sain tait­ta­jal­ta tie­don, et­tä kir­ja on pai­nos­sa.