Hautausmaalla syttyvät pyhäinpäivänä jälleen tuhannet kynttilät. Syksyn pimeydessä ne viestivät suremisen mahdollisuuden tärkeydestä sekä kaipauksesta, jota läheisten kuolema aiheuttaa. Haudalla kävijällä menetys voi olla hyvin tuore ja kipeä. Toinen puolestaan on kulkenut surun polkua jo vuosia.
Monessa perheessä on pohdittu viime vuosina, saako usko ja oma arvopohja näkyä perhejuhlissa. Voiko uskonasioiden esillä pitäminen loukata uskosta luopuneita perheenjäseniä, tai voivatko he kokea sen ahdistavaksi? Poiskaan sitä ei haluaisi jättää, sillä tärkein jäisi silloin puuttumaan.
Tämän lehden Kapsäkki kertoo nuorten haaveista ja unelmista. Ne ovat varsin realistisia ja kohtuullisia, kuten puoliso, perhe, koti maalla, ammatti ja työ. Jotta voi haaveilla tai unelmoida, täytyy olla uskoa siihen, että edessä ylipäätään on tulevaisuus ja tulevaisuudessa voi tapahtua hyviä asioita. Tähän liittyy myös luottamus omiin mahdollisuuksiin toimia ja edistää haaveiden toteutumista.
Onko Suomi edelleen hyvinvointivaltio? Mitä hyvinvointivaltio tarkoittaa? Näitä kysymyksiä esitetään yhteyksissä, joissa pohditaan yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Viime aikoina kysymys on noussut esille puhuttaessa vanhustenhoidon nykytilasta, lapsiperheköyhyydestä tai vaikkapa nuorison pahoinvoinnista. Toisaalta verrattaessa Suomen tilannetta kansainvälisesti ovat asiat maassamme paremmin kuin useimmissa muissa maailman maissa.
Jeesus antoi seuraajilleen tehtävän saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamusta (Matt. 28:19 ja Joh. 20:22–23). Tuon tehtävän ja opetuksen perustana on kirjoitettu Jumalan sana, Raamattu.
Pohjoismaiden suurin hengellinen kesätapahtuma näkyy jälleen medioissa, mikä on luonnollinen ilmiö. Suviseuratapahtuman lisäksi esillä on monenlaisia vanhoillislestadiolaisuuteen liitettyjä aiheita.
Talven ja kevään aikana moni nuori hakee kesätyötä. Valitettava tosiasia on, että omasta aktiivisuudesta ja lukuisista työhakemuksista huolimatta kesätyötä ei aina löydy. Tilanne saattaa turhauttaa ja tuoda monenlaisia pohdintoja mieleen: miksi minulle ei löydy työtä, onko minussa jokin vikana?
Sanan miekat ovat viuhuneet, kun yksittäiset ihmiset, poliitikot ja tiedotusvälineet ovat ottaneet voimakkaastikin kantaa Päivi Räsäsen saamaan tuomioon. Korkein oikeus (KKO) tuomitsi Päivi Räsäsen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Päätös koski Räsäsen pamfletissaan julkaisemaa väitettä, jonka mukaan homoseksuaalisuus on ”psykoseksuaalisen kehityksen häiriö”.
Raamatun alkulehdillä kerrotaan, kuinka Jumala loi sanallaan niin näkyvän kuin näkymättömänkin maailman. Kuudentena luomisensa päivänä hän loi ihmisen omaksi kuvakseen. Ihminen eroaa muista luoduista siinä, että Jumala loi ihmisen taivasta varten.
Kevätkaudella kokoonnutaan niin rauhanyhdistysten vuosikokouksiin kuin SRK:n ja rauhanyhdistysten alueellisiin yhteistyöseminaareihin. Rauhanyhdistysten edustajia valitaan myös tulevan kesän kokouksiin, kuten SRK:n vuosikokoukseen. Kokoontumisissa on tarpeen pysähtyä hetkeksi kysymään, miksi työtä tehdään. Eri tehtäviin ja vastuisiin löytyy paremmin aikaa ja halua, jos asian kokee henkilökohtaisesti ja laajemminkin tärkeäksi.
Menossa on kansainvälinen rasisminvastainen viikko, jolla halutaan edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden lähtökohta on raamatullinen. Kaikki ihmiset Jumalan luomina ja Kristuksen lunastamina ovat arvokkaita. Kysymys ei ole identiteetistä, taustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta, vaan luovuttamattomasta, Jumalan lahjoittamasta ihmisarvosta.
Jeesus kehotti seuraajiaan rakastamaan toisiaan. Hän piti tätä niin tärkeänä, että sanoi rakkauden olevan Jumalan lasten keskeinen tuntomerkki. (Joh. 13:34–35.) Kristittyjen keskinäinen rakkaus ei ole ihmisistä lähtevää, vaan se perustuu Jumalan rakkauteen ihmisiä kohtaan (1. Joh. 4:7–11).
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys